Monesti mun pää suorastaan tulvii ajatuksia ja useimmiten niitä on niin paljon, että on mahdotonta tehdä niille yhtään mitään. Yleensä ajatuksia, joko on tai ei ole ja harvoin on niitä hetkiä, kun on just sopiva määrä ajatuksia, jotta ne voi jäsentää, sisäistää ja purkaa tekstiksi tai ylipäätäänkään kääntää ymmärrettävälle suomenkielelle. Tänään on ollu just se tulvapäivä.
Ajoin tänään rinkiä koko loppuelämäni tarpeiks ja join kahvia enemmän kun laki sallii ja maailman pahinta mansikkateetä. Mun eduks sanottakoon, että olin tänään myös ainakin 90% ajasta hiljaa, mikä sinänsä on saavutus. Oli kuitenkin myös rankin päivä pitkään aikaan ja ekaa kertaa todella iloitsin lähestyvästä joululomasta ja aloin odottaa sitä. Mua harmistutti ja ärsytti ja väsytti ja oisin halunnu vaan karjua ja hyppiä tasajalkaa. Harmi, että mua kuitenkin rakastetaan niin paljon, että lopulta oon kuitenkin aina ihan tyytyväinen: kiitos isoveljien ja -siskojen, jotka julistaa totuutta mun elämään ja rakastaa mua silläkin uhalla, että saan hysteerisen itkunauruhepulikohtauksen, joka onneks tällä kertaa jäi näkemättä. Rakastaa mua, vaikka en suostu ottamaan vastaan mitään mitä ne sanoo, koska tiedän että ne on oikeassa. Lopulta kuitenkin kun pääsin töihin asti niin mua vaan huvitti kaikki ja nautin jokaisesta ajatuksesta joka mun väsyneeseen päähän pälkähti.
Tulin mm. siihen lopputulokseen, että hermoja raastavasta ja ylpeyttä ja kärsivällisyyttä koettelevasta kakkosvaiheesta huolimatta on ihmeellistä että osaan/voin ajaa autoa ja halutessani ajaa vaikka maailman ympäri ! Ja kuinka ihmeellistä ylipäätäänkään on, että on mahollista päästä niin nopeasti paikasta toiseen. Jeesuskin joutu kävelemään tai ratsastamaan aasilla, mutta mä voin huristella yhen sata kilometriä sinne ja toisen tänne eikä aikaa mee kun kaks tuntia. Sitähän ois pidetty Raamatun aikana suoranaisena ihmeenä ! Mua myös huvitti suunnattomasti millasella työpaikalla Jumala on mua siunannu. Saan luvan kans laulaa ja rukoilla ääneen niin paljon kun mua huvittaa ja mun on pakko rauhottua ja pysähtyä ja kuunnella Jumalaa, koska yksinkertaisesti muuten kuolisin tylsyyteen. Vaikka en voi kyllä sanoa niinkään. On kaikkea muuta kun tylsää alittaa metalliverkkoaitoja ryömien päästäkseen töihin ja sieltä pois, mutta se työnteko itsessään.. Se ei nyt aina oo ihan niin jees. Mutta on joka tapauksessa hauskaa, että mulle maksetaan siitä, että vietän laatuaikaa Jumalan ja itsenikin kanssa ja että koska koko ajan samalla touhuan jotain niin ajatuksetkaan ei harhaile.
Taas kerran ajauduin miettimään myös tätä meidän ihmeellistä seurakuntaperhettä. On uskomatonta miten kokonainen yksi kokonaisuus me jo nyt muodostetaan, vaikka ollaan ihan kesken ja alussa, eikä ymmärretä koko perheajatusta vielä alkuunkaan. Mietin kaikkia mun ihmeellisiä siskoja ja veljiä ja asioita, jotka tekee niistä ainutlaatuisia ja mulle tärkeitä ja osan tätä perhettä, jokaisen tavallaan. On keskenään samanlaisia ihmisiä ja erilaisia ihmisiä ja ihmisiä siltä väliltä ja sitten niitä, jotka on kaikkea vähän ja vielä monia muita ja kaikki kuitenkin on korvaamaton osa samaa perhettä. Meinasin sanoa, taas että "on uskomatonta.." ja ehkä sanonkin, koska se todella on uskomatonta, että seurakuntaperheessä on loputtomasti tilaa upeille, Jumalan luomille ihmisille, persoonille joiden sydän palaa eri unelmille ja asioille. Että jokainen voi loistaa vapaasti, koska yhden siskon tai veljen valloittavuus, kauneus ja ihmeellisyys ei oo pois keneltäkään toiselta. Mitään kilpailua ei vaan yksinkertaisesti voi muodostua, koska jokainen painii "omassa sarjassaan" omien pelkojensa, epäluulojen ja valheiden kanssa: painii sarjassa, jonka Jeesus on jo voittanut. Täytyy vain ymmärtää, että vaikka Jeesus onkin sarjan voittaja Hän haluaa kaikessa rakkaudessaan ja lempeydessään jakaa, ei vaan voittopalkintoaan, vaan myös ensimmäisen sijan: erityisaseman Isän Jumalan silmien edessä Hänen lapsenaan. En tiedä voiko näin ajatella, mutta tavallaanhan Jeesus oli Jumalan ainoa poika vaan siihen asti, kun me tultiin mukaan kuvioihin. Huikeeta !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti