Tyttö onnellinen.

Kiitos rakas Taivaan Iskä, että loit musta just mut.

Kiitos silti, vaikka toisinaan en tykkää itsestäni tippaakaan.
Kiitos, että just sen takia että loit mut, ymmärrät mua niin hyvin
ja osaat ottaa huomioon erinäisiä.. juttuja.
Otat huomioon sen, että vaikka mulla on koko päivä aikaa ehtiä bussiin
niin todennäköisesti oon kuitenkin myöhässä,
mutta kiitos Jeesus että kuulet mun hätärukoukset ja annat bussin olla vieläkin enemmän.
Kiitos, että kuulet rukoukset sillonkin kun valkuaiset ei vartin vatkauksenkaan jälkeen vaahtoa,
koska vahingossa oon eksyttänyt sekaan keltuaista,
vaikka varsin hyvin kyllä tiedän ettei niin saa tehdä.
Kiitos siitä, että osaat kloonata leffalippuja,
puhua ruotsia,
sammuttaa kahvinkeittimiä
ja pitää varkaat pois mun kotoa vaikka ovi on koko päivän sepposen selällään.
Ja muutenkin jaksat pitää mut pois vaikeuksista,
ainakin suurimman osan aikaa.
Kiitos elämän pienistä ihmeistä, jotka tekee elämästä jotain niin suurta.

Yli tuhansien maisemien.

Ihan kohta oon aikuinen ja saan ajaa autoa, äänestää vaaleissa ja matkustaa yksin minne vaan haluan ilman lupaa. Mun pitää myös alkaa ansaita rahaa, että voin maksaa laskuja. Enää en myöskään saa tehdä tyhmyyksiä tai joudun vankilaan. Mutta sitä puolta asiasta en ehkä halua vielä ajatella. Voisin toistaiseksi pysyä puolikkaana lapsena. Tai vaikka ihan lopullisestikin.

Viime yönä kirjotin hassuja kirjeitä kotiin ja toivottavasti saan niillä jonkun hymyilemään, itseni ainakin sain. Tänään en nukkunut, mutta soitin pommiin ja myöhästyin taas. Koulussa myös piirsin Euroopanympärysmatkan ja söin elämäni ensimmäisen runebergin tortun. Se oli hyvää ja ihmiset historiantunnilla oli kateellisia. Nautin. Autokoulussa join liikaa kahvia ja törmäsin kivoihin ihmisiin kun kävin maistamassa mustikanmakuista italiansoodaa. Doppler-ilmiö on myös jännistä jännin juttu.

Rukouskokouksessa oli myös kivaa. Ymmärsin miten tärkeää on tuoda omat viisi leipää ja kaksi kalaa Jumalalle. Itsellä ne riittää korkeintaan muutamalle ihmiselle, mutta Jeesuksella ne riittää tuhansille. Varmaan kaikki hyvä on maailmassa luotu moninkertaistumaan. Tai ainakin rakkaus. Oli myös parasta saada tullessa vastaansa hymyjä ja halauksia, just sellasta pitäis perheessä ja kotona ollakin!

Mua harmittaa etten oo niin rohkea kuin haluaisin. Jää niin monta tärkeää juttua tekemättä, kun vaan jänistän tai jahkailen niin kauan että lopulta hetki menee tykkänään ohi. Mutta toivottavasti osaan ottaa opikseni ja jatkossa uskaltaa enemmän.

Kaikenkaikkiaan elämän pienet ihmeet tuntuu just nyt jotenkin hirveän suurilta. Kaunis on kaunista, hymyt on aitoja, ilmeet merkityksellisiä, musiikki on tunteita, tunteet taas rikkautta ja taivaskin tavallansa selkeä ja aurinkoinen, ainakin pilvien takana.

Winter song.

Maailma on niin kaunis. Elämä on niin elämisen arvoista. Ja jokainen ihminen on laulun arvoinen. Tarinoita elämästä ja matkoista maailman ympäri. Yllätyksiä joka nurkan takana ja naurun aiheita sielläkin mistä niitä ei osaa edes etsiä, ja varsinkin siellä. Rakkaita ja tuntemattomia kasvoja, vauvoja ja vanhuksia, kovettuneita sormenpäitä ja pehmenneitä sydämiä. Tomaattisia aamuepisodeja ja hepulikohtauksia ruokapöydässä. Limekokista ja tortillasipsejä rahkaomenapiirakalla. Naurettavia erolauluja rakkaudesta ja naimakaupoista Tokmannilla. Kitarointia ja yölauluja kuorossa olkkarin sohvalla. Perhevapautta ja itsenäistymistä. Ystävyyksiä ja vatsalihaksia. Sananlaskuja ja Raamatun ihmeellisiä ihmeitä ihmeellisistä ihmisistä ja ihmeellisimmästä Jumalasta. Enkeleitä ja fasaaneja samassa pihapiirissä. Maukkaita muistoja menneistä päivistä kohta kaksikymmentä vuotta sitten. Rukousvastauksia kirppuasioista jättiläisiin. Sattumia tosiaan. Kotiliesi hengellisessä laulukirjassa ja nauruinen hiljainen hetki, aamujumppaa päiväkokouksessa. Suklaakekseissä purjehtivia laivoja, interrail ja lidlin paahtoleivättömyys. Tuplaunohduksiin jääneitä kauppalistoja ja omenavarkauksia. Kuplia! Se kaikki on korvaamattomuutta!

"Rakas taivaan Iskä.

Kiitän sua kaikesta rakkaudesta,
siitä jota saan ja siitä jota voin antaa.
Kiitän sua ylikierroksista ja höpsöydestä,
ihmisistä jotka on aitoja.
Kiitän sua huonoista vitseistä
ja ihmisistä jotka ymmärtää niitä.
Kiitän sua halauksista ja hymyistä,
niistä joista välittyy rakkaus ja hyväksyntä.
Kiitän sua enkeleistä, niistä jotka on taivaasta
ja niistä jotka nukkuu kotona käytävän päässä.
Kiitän sua känkkäränkkäpäivistä,
ja ihmisistä jotka saa mut nauramaan.
Kiitän sua kyyneleistä ja pettymyksistä,
niistä jotka kasvattaa musta vahvempaa ja viisaampaa.
Kiitän sua lahjasta, elämästä,
ja kaikesta mitä se pitää sisällään.
Kiitän sua olemassaolostani,
ja siitä että Sinä olet.
Rakastan sua.
Hyvää yötä!"

Palavien sydänten maa.

Viime päivien suurin ahaa-elämys on ehdottomasti ollut sen ymmärtäminen, että Jumalallakin on unelmia! Ja että meidät ihmiset on luotu varta vasten toteuttamaan niitä! Onko maailmassa mitään enemmän tavoittelemisen arvoista kun Jumalan unelmien toteuttaminen? Että meillä pienillä ihmisillä on mahdollisuus osoittaa rakkauttamme niin mielettömän hienolla tavalla. Jos ja kun meidän sydän lyö yhtä Jumalan sydämen kanssa, kun me hengitetään Jumalaa (elämää), me toteutetaan siinä samalla myös omia unelmiamme, koska Jumalan tahto on, ja rakkaus vaikuttaa sen, että Jumalan unelmista tulee myös meidän unelmia!

Yks niistä unelmista on terve ja elävä seurakunta. Efesolaiskirje 5:26-27, 32 puhuu seurakunnasta:
"..että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta, saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton." "Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa."
Samaisessa kirjeessä sanotaan, että "seurakunta on Jumalan ruumis, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää". Jeesus on tuon ruumiin pää, ylin (ja ainoa!) auktoriteetti, joka ohjaa jokaista osaa tuosta ruumiista, ja on yhteydessä jokaiseen niistä henkilökohtaisesti.

Maailma on täynnä toimivia esimerkkejä, vertauskuvia Jumalan unelmasta: Jumalan seurakunnasta. Samaiset esimerkit löytyvät myös raamatusta. Raamatussa puhutaan mm. juuri ruumiista, mutta myös viinipuusta. Molemmissa tapauksissa elämän, terveyden ja toimintakyvyn ylläpito on automaattista.

Terve jalka ei kyseenalaista käskyä lähteä kävelemään. Terve mahalaukku ei kyseenalaista käskyä ottaa ruokaa vastaan. Kaikki tämä on automaattista, itsestäänselvää! Ihmisruumiis myös pyrkii itse parantamaan itsensä. Valkosolut parantavat haavoja ja hermosolujen ja -ratojen tuhoutuessat toiset hermoverkot paikkaavat tuhoutuneiden toimintoja. Jokainen ruumiin osa on valjastettu vain yhtä tehtävää varten, toteuttamaan pään (aivojen) lähettämiä käskyjä parhaalla mahdollisella tavalla. Samoin tulisi olla seurakunnassa. Seurakunnan jokaisen osan tulisi tehdä kaikkensa seurakuntaruumiin terveyden ja toimintakyvyn eteen, jotta se kykenisi parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan pään eli Jeesuksen tahtoa!

Viinipuussa jokainen oksa saa ravintonsa yhdestä ja samasta lähteestä. Jokaisella oksalla on yhdet ja samat juuret. Oksa ei voi valita miltä osalta juurta se haluaa ravintonsa, mutta mikä tärkeintä sitä ei edes kiinnosta! Sille on tärkeää vain olla yhteydessä juureen, pysyä yhteydessä siihen. Sille on tärkeää saada oma osansa ravinnosta, jotta se voi tuottaa parhaan mahdollisen hedelmän. Millään muulla ei ole sille väliä. Oksa on olemassa vain tuottaakseen hedelmää, elääkseen!

Ajatus seurakunnasta on kaikille tuttu, jokainen kyllä tietää mistä on kyse, mutta käytännön tasolla ei kuitenkaan tiedä. Jumala ei vaadi kuin nöyryyttä tunnustaa vajavaisuutemme, jotta HÄN voi täyttää meidät rakkaudellaan ja voimallaan. Että HÄN voi tehdä KAIKEN meidän puolestamme. Oikeastaan kaikki on tehty jo! Saamme vain kulkea "edeltävalmistetuissa teoissa". Se on Raamatun antama lupaus meille, ja Raamatun sana on totuus! Ei tarvitse tehdä mitään, on vain annettava Jumalalle lupa tehdä. Lupa kasvattaa meitä elämään valkeudessa, poistaa kaikki pimeys elämästämme. Lupa rakastaa meitä ja viedä meitä kohti kirkkautta!

Jumalan unelmoi saada osoittaa meille suuruutensa ja rakkautensa! Näyttää meille kaiken sen mitä Hän on!