Yahweh.

Oon fiilistelly viime aikoina miten hauskoja sanoja onkaan olemassa. Esim. "kilpuri" on mun ehdoton suosikki ! Se tuntuu niin kivalta suussa, samoin kun myös "omintakeinen makeinen" ja "suklaa" ja "vadelma". Muttajuuu, asiaan.

Minkä tapahtumien kirjon onkaan elämä sisältänyt viime aikoina. Niin paljon, että en varmaan es pysyis laskuissa jos yrittäisin. Jännittävänä huomiona kuitenkin, että tässä sitä vaan istutaan aamu kahdeksalta keittiön pöydän ääressä fiilistelemässä Jumalan rakkautta ja siihen sisältyvää huolenpitoa ja hyvää tahtoa, vaikka niin iso osa tapahtumista ja muutoksista ois vielä ennen joulua ajaneet mut voimattomana sängyn pohjalle. Joulunalus oli aika väsyttävää ja raskasta aikaa monin tavoin ehkä sen takia, että vihdoin luovuttaisin ja antaisin Jumalan pitää huolta. Ja sitä tässä nyt on totisesti opiskeltu pitkän aikaa. Tällä viikolla vasta ensimmäistä kertaa, tuntu että ymmärsin jotain tärkeää. Aikasemmin on vaan täytyny ottaa uskon askeleita ihan sokeasti Jumalan puoleen, silläkin uhalla että kaikki kaatuu. Mutta eihän mikään oikeasti kaadu, se on vaan mun päänsisäinen valhe. Nyt kuitenkin oon ehkä hitusen päässyt sen valheen yläpuolelle, ainakin kurkkaamaan ja oikeasti tuntemaan Jumalan rakkaudesta sen puolen, kuinka se oikeasti on Isällistä rakkautta. Niin peruasiaa, jonka oon aina uskonu ja tienny, mutta kokemuksen tasolla se oli jotain aivan uutta: että Jumala on Isä, joka pitää musta huolta, haluaa mulle vaan parasta, on aina läsnä mua varten ja on uhrannut niin paljon vaan sen takia, että mä menisin ja ottaisin oman paikkani Isän sylissä.

Oon opetellu jakamaan elämääni Jumalalle ilman, että aina mietin kuinka asiani esittäisin. Kai sekin on sitä lapseutta. Että vaikka kuinka uskon ja tiedän, että Jumala on uskollinen niin silti voin itkeä ja potkia Jumalan eessä, että miks et oo auttanu mua vaikka oot luvannu, kun kuitenkinhan totuus on aina, että Jumala auttaa ! Monesti meillä vaan menee ikuisuus ennen kun tajutaan se, koska Jumalan apu on yleensä jotain muuta, monin verroin parempaa, kun mitä osattiin edes pyytää. Jumala on uskollinen, ja se on totuus. Ja mikä mieletön totuus se onkaan. Eihän tässä elämässä muuta tarvitakaan!