Better is on day.

Joskus ajatuksia on niin paljon, että niitä on vaikea pukea sanoiksi. Ja joskus niitä ei vaan ole, kun kaikki tuntuu niin selkeältä ja yksinkertaiselta. En tiedä mun ajatuksien luonteesta nyt, mutta fiilis niiden purkamiseen sanoiks laittaa kirjottamaan. Kirjottamaan ajatuksia Jumalan luonteesta, josta oikeastaan tietää sitä vähemmän, mitä enemmän luulee tietävänsä.

Jumala tosiaankin on hassu otus. Jumala on jotain mitä on niin vaikea määritellä, se on jotain niin paljon, että tuntuu turhalta edes yrittää. Raamattu kertoo Jumalasta paljon, sen luonteesta, mutta uskon ettei sekään kerro kaikkea, koska Jumalassa on niin paljon sitä mitä ihminen ei edes voi ymmärtää. Tavallaan mulle riittää vaan tieto siitä että Jumala ON, että Jumala rakastaa mua, eikä koskaan hylkää. Ja varmuus siitä, että sen rakkauden ansiosta saan kerran vietää ikuisuuden rakkaitteni ja Jeesuksen kanssa.

Ja muutenkin kaiken tän elämän keskellä sitä vasta oppii ymmärtämään miten ilman Jumalaa ei vaan yksinkertaisesti pärjäis. Ja että oikeasti päivä Jumalan kans on parempi kun tuhat muualla. Se vaan on niin, ja piste. En voi todistaa sitä, voin vaan elää elämäni täysillä Jumalalle ja antaa elämäni puhua puolestaan. Antaa Pyhän Hengen puhua. Mun elämällä on suunta ja tarkotus, mun elämässä on ilo, rauha ja rakkaus. Mitä muuta sitä ihminen enää tarttee? Ja kaiken sen lisäks mulla on vielä vapaus! Mitä mun elämässä ikinä tapahtuukaan, mulla on puolustaja, ikuinen turva. Ne on asioita joita multa ei MIKÄÄN eikä KUKAAN voi koskaan riistää. Se, että Jumalassa saan kasvaa ja elää tasapainosesti, onnellisesti ja vieläpä mielenkiintosesti, on jotain mitä ei tartte tässä maailmassa, jossa on vaan tuskaa, ahdistusta ja epätoivoa paljon todistella. Se näkyy ja puhuu puolestaan. Uskon siihen, koska Jumala on niin luvannut.

On vaan niin siistiä olla päivä päivältä varmempi Jumalasta ja Jumalassa!